Potilaasta voi tulla oman elämänsä sankari
Kansalaisopiston auditoriossa järjestettiin ti 6.4.2010 avoin keskustelutilaisuus aiheesta Kuka meitä hoitaa? Asiantuntijana paikalla oli ylilääkäri Kati Myllymäki. Hän vetää paikallista KoTePa-hanketta, jonka tavoitteena on saada Kouvolan terveydenhoitopalvelut uuteen uskoon.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on yhdistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut saman katon, saman hallinnon alle. Jos tähän päästään, kaikesta paikallisesta terveydenhuollosta vastaisi ja päättäisi Kouvolan kaupunginvaltuusto. Uudistuksella uskotaan päästävän nykyistä selkeämpään ja läpinäkyvämpään hallintoon.
Tavoitteena on myös lisätä palvelujen laatua, saatavuutta ja tuottavuutta. Kun raja-aidat toimijoiden väliltä on kaadettu, todennäköisesti kaatuu monta päällekkäistä toimintoa. Moninkertaiset näytteet ja kuvaukset vähenevät, tieto lääkäriltä toiselle kulkee sutjakammin ja asiakas pääsee nopeammin juuri siihen hoitoon, mitä tarvitsee.
Uusi yhteinen terveydenhuoltosysteemi tarvitsee uudet tilat. Uuden sairaalan tonttia onkin katsastettu jo pitemmän aikaa ja kaavailtu eri paikkoihin keskustan tuntumaan. Kati Myllymäki näytti kuvia Hollannin uusista sairaaloista, joissa potilaat asuivat kuin hotelleissa ja heitä palveltiin kuin ainakin hotelliasiakkaita.
Uuden sairaalan toimintakulttuuriin kuuluu esimerkiksi se, että ambulanssit voidaan purkaa lämpimässä ja samalla suojassa ulkopuolisten katseilta. Sairaalahuoneisiin kuuluu itsestään selvänä varusteena vierassänky, jossa potilaan omainen voi joko lepäillä tai vaikka halutessaan yöpyä omaisensa luona. Sairaalahuoneen sängystä on voitava katsella ikkunasta ulos, tämä aktivoi etenkin sänkypotilasta. Hollannin sairaaloissa oli taidetta, viihtyisiä nurkkauksia, tilaa.
Yleisö kuunteli kiinnostuneena esitystä, jossa asiakkaalla/potilaalla oli ikään kuin päärooli. Hän ei ollutkaan eri asiantuntijoiden pompottelema toimenpiteiden kohde vaan oman elämänsä sankari. Kati Myllymäen mukaan nykyistä asiakaslähtöisempi toimintakulttuuri on mahdollinen. Se ei edes maksa nykyistä enempää. Kuten kauniisti rakentaminen ei ole sen kalliimpaa kuin rumasti rakentaminenkaan.
Yleisö kyseli hankkeen rahoituksesta, paikallisten mielenterveyspalveluiden turvaamisesta, pitkäaikaispotilaiden tarpeesta olla lähellä omaisiaan, lääkäreiden saatavuudesta. Myllymäen mukaan kiinteistökulut ovat vain noin 4 prosenttia terveydenhoidon menoista, joten uuden sairaalan rakentaminen ei kaadu rahaan. Potilaiden sijoituksista on nykyäänkin mahdollista neuvotella potilaiden ja omaisten kanssa. Pätkälääkärit tuottavat pätkäpalveluja, niistä on päästävä pitkäjänteisempään potilastyöhön.
Yleisöä huoletti julkisen sairaanhoidon mahdollinen jääminen yksityisen sairaanhoidon jalkoihin. Rahoitusta toivottiin nimenomaan julkiselle puolelle. Kela vääristää kilpailua tarjoamalla julkista rahaa myös niin sanotulle yksityiselle sairaanhoidolle. Kati Myllymäki julistautui julkisen terveydenhuollon kannattajaksi. Kaksi tuntia meni nopeasti, aihe oli laaja, kiinnostava ja herätti runsaasti kysymyksiä.
Ritva Sorvali
